Makaan patjalla olohuoneen lattialla. Parvekkeen ovi on auki. Autot tuntuvat ajavan ohitse kuin hidastetussa elokuvassa. Naapurista kuuluu tuttu joka iltainen ääni, kun ikkunaverhoja rullataan alas. Mietin kuluneita vuosia ja tutuksi tullutta opiskelukaupunkiani. Enää kaksi yötä, ja nämä äänet ovat kaukana minusta. Ne jäävät, minä lähden. Ilmassa leijuu tunnetilojen sekoittama katku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti